maanantai 23. huhtikuuta 2018

Insta lately



Viime aikoina Instagramini on ollut aika sinertävä, vihertävä ja utuinen. Olen ihan tietoisesti yrittänyt pitää tietynlaista estetiikkaa yllä. Viime vuonna minulla oli vahva keltainen kausi, ja nyt näköjään sininen. Olen pitkään tykännyt murretusta, vähän haaleasta värimaailmasta. Aloin itseasiassa kiinnittää enemmän huomiota Instafiidini johdonmukaisuuteen ja tyyliin vähän yli vuosi sitten. Lakkasin postaamasta mitä tahansa randomotoksia. Katosihan siitä tietty spontaanius, joskin kyllä sinne välillä mahtuu niitä spontaaneja kuviakin, etenkin jos ollaan ystävien kanssa liikkeellä. Ja throwbackit nyt ovat aina kultaa.



Instagram on minulle esteettinen hyvän mielen paikka. Tykkään katsoa kivoja kuvia ja inspiroitua. Hassua kyllä, blogi ei siellä juuri näy. Jotenkaan en jaksa enää kiinnostua kosmetiikkakuvista, tämä on ehkä hälyttävää. Juuri nyt kiinnostaa enemmän sisustus ja kuvat taloista. Talot ovat ihania. Mutta kiinnostus menee aaltoliikkeinä sinne tänne. Ja jotenkin tuntuu, että kosmetiikkakuvistani tykätään aina vähän vähemmän. On tosin ylipäätään jännää, että vaikka minulla on about 500 seuraajaa, kuvat saavat järjestään alle 40 tykkäystä. Olenkin ihan rehellisesti miettinyt, että pitääkö tässä tehdä joku Instastrategia. Mutta sitten taas: miksi? Mitä se tuo elämääni? Miksen vaan pidä Instaa rentona, kivana paikkana?



No niin, mutta. Viime aikoina olen postaillut aika melankolisia kuvia. Se kertoo ehkä mielialastani jotain, vaikken pyrikään siihen tietoisesti. Autiotalojen ja kaikenlaisen hapertuneen fiilistely on myöskin ollut hallitseva piirre. Eikä siinä, tykkään autiotaloista ja kaikesta hapertuneesta. Olen itsekin välillä vähän autio ja hapertunut. Kuvat muokkaan melkein järjestään joko VSCO:lla tai Afterlightilla. Joskus hinkutan molempien ja vielä Instan omien muokkausasetusten kanssa. Ei oo helppoa puuhaa! Mutta valokuvien ottaminen on vaan niin kivaa! Rakastan kauniiden asioiden bongailua arjessa, ja se onkin tällä hetkellä yksi niistä ainoista jutuista, josta tunnen saavani energiaa ja iloa. Siksi en pane pahakseni, vaikka puhelimen kapera on melkein koko ajan päällä.

Oletko sinä Instagramissa ja jos olet, onko sinulla jokin tietoinen staili? Jos en seuraa sinua, linkitä tilisi! Minut löytää nimellä @fannilaurella. 


torstai 19. huhtikuuta 2018

Lemppareita 2

Viime aikoina olen pyöritellyt näitä tuotteita erityisen aktiivisesti. Laiskuus jatkuu, ja tykkäänkin kaikesta, mikä on helppoa.


I <3 Makeup Lip Lava "Firestorm". U-P-E-A, intensiivinen punainen huulipuna. Kestää ilmiömäisesti, ja pigmenttiä on kuin pienessä kylässä. Pitkäkestoisuudestaan huolimatta ei kuivata.


ACO Face BB-Cream, "Soft beige." Metsästin sävyttävää päivävoidetta iät ja ajat. Lumene meni ja lakkautti sen parhaan jo aikaa sitten, enkä ole löytänyt hyvää sen koommin. Tuntuu, ettei markkinoilla ole sävyttäviä päivävoiteita ollenkaan. Tai jos on, ne ovat niin tummia ja oransseja, että umppalumppa-look on taattu. Yhden hutiostoksen jälkeen aloin luopua toivosta. Eikö missään myydä budjettiystävällistä sävyttävää päivävoidetta? Apteekkireissulla se vihdoin kolahti: täällähän sellaisia on oltava myynnissä. Ja niin olikin. ACOn voide on just sopivan sävyinen, kosteuttava ja ihon sävyä kaunistava nassurasva. Ja edullinen, about 12 euroa. Arkiaamujeni pelastaja!


Sensinity-kynsilakka, "58 Arándanos" oli lohtuostos apteekista, kun lenssua oli jatkunut jo kauan. Ja kyllähän hopeanvärinen kynsilakka, joka on pigmenttinen, peittävä ja pitkäkestoinen, lohduttaa. Plussaa pienestä pullosta. Tulee varmasti käytettyä loppuun saakka!


Victoria's Secret "Secret Charm" -suihkugeeli*. Yleensä inhoan Vickyn salaisuuden tuotteita. Ne haiskahtavat ätäliltä ja synteettisiltä. Mutta tämä goodiebagista paljastunut suihkugeeli ihastuttaa! Sen tuoksu on lumoava, eikä itse pesuaineessakaan ole moittimista. Olen säästellyt tätä, sillä tuoksu kertakaikkiaan herkistää. Harkitsisin jopa vartalosuihkeen hankkimista, jos minulla ei olisi näin suurta asenneongelmaa kyseistä brändiä kohtaan. Nytkin hieman nolottaa tykätä tästä. Vaan ei voi mitään.  Kuusaman ja jasmiinin tuoksu vie mielen alkukesän iltoihin ja ihaniin sinisiin hetkiin. Huoh.


Schwarzkopf Gliss Fiber Therapy -hoitosuihke on loistava budjettiratkaisu! Gliss-tuotteet ovat olleet vuosia täysin tutkani ulkopuolella, mutta onneksi virhe tuli korjattua. Tukka jää pehmeäksi ja hoidetun tuntuiseksi, vaan ei lähmäiseksi. Plus tuoksu on kiva!


Lush "Jason and the Argan oil" -shampoopala. Pehmentävä, mutta tehokkaasti pesevä palashampoo on taattua Lushia. Tykkään tästäkin shampoopalasta kovasti. Tuoksu on huikea, ruusuinen ja mausteinen. Tämän jälkeen ei välttämättä tarvitse hoitoainettakaan. Erityisesti vaaleille hiuksille suunnattu shampoo tuntuu tosiaan kirkastavan tukan sävyä.


Sellaiset lempparit tällä kertaa! Onko joukossa tuttuja juttuja? Pahoittelen tylsiä kuvia, jotenkin inspiraatio kuvaamiseen on ollut pyöreä nolla jo hetken. Ehkä se inspis sieltä palailee jossain vaiheessa.

Kivaa torstaita, tyypit. Viikonloppu lähestyy!

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Essence Tint & Colour Shot

Essencen kevätkokoelmassa (älkää kysykö missä niistä, olen aika kassalla. Mutta ihan uusia nämä ovat!) oli yksi tuote, joka kiinnosti minua erityisesti. Nimittäin Tint & Colour Shot -huuliväri. Muutamia vuosia sitten muodissa olivat kaikenlaiset lip tintit ja stainit, mutta ne väistyivät mattapunien tieltä. Itsekin unohdin koko konseptin. Vaan nyt vähän kevyempi, mutta silti matta väri alkoi kiinnostaa. Siksipä nämä punat tulivat vastaan kuin tilauksesta.


Tint & Colour Shot -huulivärit lupaavat superkevyen tuntuista mutta pitkäkestoista sävyä huulille. "Stainin" ideahan ilmenee jo nimessä, eli se, ööh, miten tämän nyt kääntää, "tahraa" huulet niin, että sävy on kevyt. Parhaimmillaanhan sellainen, joka näyttää siltä että olisit juonut vähän viiniä ja käynyt iltahiprakassa marjapuskassa napostelemassa, tai syönyt mehujäätä. Ja kyllä vaan, Essencen huuliväri todellakin toimii juuri näin. Se on levitettäessä miellyttävän liukuva ja vesimäinen. Se on alkuun hieman kiiltävä, mutta kiilto taittuu äkkiä. Lopputulos ei ole täysmatta, vaan himmeä. Väri on ohut, mutta tosiaankin intensiivinen. Kerrostamalla saa lisää jytyä. Tuntuma on viileä ja kevyt. Vähän kuin huulilla olisi vesiväriä. Kun väri kuluu pois, se jättää jälkeensä tosi kauniin sävyn.



Ostin sävyt 04 Magic calmness ja 05 Classic simplicity. Magic calmness oli ehkä hiukan huti, sillä luulin ostavani kirkkaanpunaisen sävyn, mutta sehän paljastuikin oranssinpunaiseksi. Oranssi huulimeikki ei ole hetkeen oikein napostellut, ja tämä kyseinen oranssi kaikenlisäksi saa hampaani näyttämään jäätävän keltaisilta. Katsellaan uudestaan kesemmällä, kun naama on saanut vähän väriä. Classic simplicity sen sijaan, huh miten nappiin se osuikaan! Se on ihana, murrettu syvä punainen. Vähän verinen! Tällaista sävyä minulla ei ihan oikeasti juuri nyt ollut. Se muistuttaa minua vuosien takaisesta lempparipunastani, taisi olla Biothermin, jonka hukkasin. Ja jonka perään itkeskelen vieläkin, sillä sen sävy oli upea. Tämä on aika lähellä, jes! Nimenomaan tämän punan jälkeen huulille jää se ihana viinitahrainen sävy.



Hauskaa näissä punissa on se, että satunnainen huulten nuolaisu tai syöminen ei näitä pilaa. Sopivat siis hyvin arkiseen käyttöön. En voi kuin suositella! Essence teki sen taas.

torstai 5. huhtikuuta 2018

Vahvat kutrit, kiitos!

Hiukseni ovat kokeneet kovia. Olen aiemmin kertonutkin, että hennaamisen ja blondaamisen jäljiltä tukka on ollut kuiva ja hamppuinen. Uskonnolliseen verrattava hoitorutiini ja säännöllinen latvojen napsiminen ovat onneksi tuottaneet vähitellen tulosta. Hiukseni alkavat olla terveet, vahvat ja kiiltävät. Pääsiäislomalla hiukan vaalensin päätäni, mikä osoittautui virhearvioksi: juurista tuli punertavat. Mithit??? Vaan onneksi tämä ei ollut katastrofi, sillä tehokas hopeashampoomuhittelu tepsi. Eikä tukkakaan ollut moksiskaan. Se on hyvä enne!

Vaan aion silti jatkaa hyväksi havaitulla linjalla, eli vimmatulla hoitorutiinilla. Hieman minua harmittaa käyttää niin monia tuotteita, mutta uskon, että jossain vaiheessa tämä helpottaa. Rakastan hiuksiin jätettäviä hoitoaineita, öljyjä ja tehohoitoja. Yksi viimeaikojen rakkauspakkaus on ollut Yves Rocherin, tuon rakkaan fransmannin, Botanical Experts Anti-breakage -seerumi.


Kevyt seerumi lupaa tehdä hiuksista vahvat ja vastustuskykyiset. "Hiuskuidut saavat korjaavaa ja pehmentävää hoitoa" sanotaan Yvesin nettisivuilla. Seerumi sisältää ravitsevaa luomuviljeltyä jojobaöljyä, lupaa suojata hiuksia sekä ehkäistä niiden katkeilua. Tuotteessa ei ole silikoneja, väriaineita tai parabeeneja.  Se on tosiaan kevyttä, maitomaista, eikä ollenkaan rasvaista tai hiuksia latistavaa. Sitä on helppo levittää hiuksiin, ja vaikutus tuntuu heti. Tukka tuntuu sileältä ja pehmeältä, muttei ollenkaan rasvaiselta tai siltä, että siinä olisi mitään tuotetta. Tykkään, siis! Haluan aina, että hiustuotteet eivät tunnu. Seerumissa on kiva kukkainen tuoksu, joka jää hiuksiin pehmeänä. Tuoksu on ilmeisesti lähtöisin incilistan kakkosena keikkuvasta Anthemis nobilis -kukkavedestä, eli kansantajuisemmin roomankamomilla.



Seerumi on pakattu pumppupulloon, mikä on erinomainen ratkaisu. Pumppu on lisäksi toimiva, eli sellainen joka ei ruiski tuotetta mielivaltaisesti, vaan antaa kerralla sopivan pienen määrän. Plussaa, plussaa!

Botanical Experts Anti-breakage -seerumilla on hintaa 15 €, mutta nettikaupan ikuisten tarjousten myötä hinta on yleensä alhaisempi. Tällä hetkellä 9,90 €. 

Hoidatko sinä hiuksiasi uskonnollisesti, vai oletko enemmän "pese ja mene" -tyyppiä? 


keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Maaliskuun loppuneet 2018

Nyt kun kesä lähestyy, alkaa ajan nopea kuluminen totisesti ahdistaa. Vaan ei auta ahdistua! Onneksi kosmetiikkakaaos selkenee yksi tyhjentynyt purkki kerrallaan. Maaliskuussa olenkin ollut ahkera, sillä tyhjää pönikkää piisaa! Joukossa on jopa yksi hajuvesi, mitä!



Schwarzkopf - Color refresher for cool blonds: Yllättävän hyvä ja riittoisa tuote! Vaahto ei ollut superisti minkään väristä, mutta tämä todella taittoi tukasta keltaisuutta. Lisäksi tuoksu oli kiva ja pullo kesti kauan. Ostan uudestaan.

Pirkka - Color Mask (Frozen): Perustoimiva värinaamio. Hintakaan ei kirpaissut. Saatan ostaa uudestaan.

Lumene- Lähde misellivesi: Ihan ok. Iho jäi tämän jäljiltä joskus vähän kirveleväksi ja punaiseksi. Jokin ainesosa tässä ei siis sovi minulle. Eikä tämä muutenkaan ollut mikään superkokemus. En osta uudestaan.

Missha - Pure Source Sheet mask/Mango: Hyvä kangasnaamio. Tykkäsin tästäkin. Ostaisin itse.


Xtra - Kynsilakanpoistoaine: Perushyvää ja todella halpaa kamaa. Ostan uudestaan.

Himalaya Herbals - Sensi-relief Herbal toothpaste: Hyvä hammastahna! Ei ainakaan aiheuttanut aftoja. Se on aina plussaa! En yleensä varmaankaan kertoisi hammastahnasta, mutta tällaisen hiukan erikoisemman merkin tahnasta haluan jakaa kokemuksen. Ostan uudestaan.


Jurlique - Rose Shower gel*: Tämä ei ihastuttanut. Tuoksu oli epämiellyttävän lääkemäinen, eikä geeli huuhtoutunut iholta millään. En ostaisi.

Dr. Hauschka - Lemon & Lemongrass Vitalizing Body oil*: Vaikken pidäkään sitruunaruohon tuoksusta (nuudeliliemi!), oli tämä oikein mukava kroppaöljy. Imeytyi nopsaan ja iho tuntui kosteutetulta pitkään. Ostaisin itse, ehkä eri tuoksussa.

Dr. Hauschka - Lemon & Lemongrass Vitalizing Bodywash*: Tästä minulla ei ole mitään muistikuvia. Kai ihan kiva? Plussaa metallisesta pakkauksesta! En ostaisi itse.

Dr. Hauschka - Cleansing cream*: En ehtinyt käyttää tuotetta kuin kerran, ja sekin kerta oli kamala, sillä tuote oli mennyt pilalle. Tai ainakin haju oli karsea. Jäi siis käyttämättä. Kiehtoisi kyllä tietää, millainen tuote on ei-pilaantuneena, tätä kun hehkutetaan siellä täällä.



The Body Shop - Vanilla Chai Foaming bath: TBS:n kausituote, en muista mistä olen saanut. Tuoksui ihan kivalta, ja täytti tehtävänsä. En tiedä ostaisinko uudestaan. Ehkä.

The Body Shop - Candied Plum Bath Bomb: Tämä oli kiva! Tuoksusta tuli mieleen jokin takavuosien hajuvesi, ja vesi muuttui kivan violetiksi. Ostaisin uudestaan!

Bvlgari - Goldea Bath and shower gel*: Ihanan tuoksuinen ja ylellisesti vaahtoava kylpyvaahto. Tässä voisin uida. Voisin harkista isomman pullon hankkimista, jos vain rahaa olisi.

Lush - Snowcloud -saippua: Viime joulun kausituote. Ihastuttava palasaippua! Pilven muotoinen, kosteuttava ja ihanan tuoksuinen. Tuoksu koostui ainakin nerolista ja appelsiininkukasta. Jos joskus tulee taas myyntiin, saatan ostaakin.




Natura Siberica - Rhodiola Rosea Face serum: Ihana seerumi! Humahti ihoon jättäen jälkeensä ihanan virkistyneen tunteen. Iho tuntui pehmeältä ja sileältä. Ostan uudestaan.

Burt's Bees - Orange Essence Facial cleanser: Tämä on yksi ehdottomia HG-tuotteitani! Geelimäinen öljyputsari on painonsa arvoinen kultaa. Se pesee tehokkaasti, muttei kuivata. Olenkin käyttänyt tuotetta useiden tuubien verran. Ostan uudestaan.

Adopt - Patchouly rose: Tämä tuoksu oli ihastuttava ollakseen niin halpa! Vahva ja sopivan mummo. Ostin tuoksun kesällä 2015, ja tästä tuoksusta, niin ihana kuin se olikin, tulee mieleeni myös isovanhempieni kuolema. Ihana, mutta haikea parfyymi siis. Pullo hapertui omia aikojaan, onneksi huomasin ennen totaalista katastrofia. Haikeudesta huolimatta ostaisin silti uudestaan, jos nyt jostain syystä tulisi tarve uudelle tuoksulle... Tuskin hetkeen tulee.

Origins - Clear Improvement -naamio: Ihan mahtava naamio! Ainoastaan hinnasta mussutan, sillä se on suht kova. Mutta ah, miten ihanaksi iho jäi tämän jälkeen. Kulttimaine ansaittu! Ostaisin uudestaan.

Origins - Modern friction -kuorinta: Kiva, peruskuorinta. Kuorivia palasia oli aika vähän ja ne olivat aika isoja. Ei siis mikään vaikuttava kokemus, vaikka iho jäikin ihan sileäksi. En ostaisi uudestaan.



Essence - Brow Marker: Tussi tuli tiensä päähän. Sillä saattoi saada ihan hyvääkin jälkeä, mutta ei niin hyvää, että ostaisin uudestaan.

Essence - Make me brow -kulmageeli: Aika tummaa geeliä, joka jätti kulmat aika klömppisiksi. Lisäksi harja oli niin kova, että se tuntui raapivan ihoa. En osta uudestaan.

Oriflame Giordiani gold - Highlighting concealer*: Tästä peiteaineesta tykkäsin! Se oli ohutta ja teki tosi luonnollista jälkeä. Ostaisin itse.



Näytteet:

Madara - Smart Antioxidants Fine line minimizing Fluid: Kaiketi ihan mukava kasvorasva. Ei kosteuttanut kovin hyvin, mutta tuoksu oli kiva. En ostaisi.

Nafha - Contour des yeux et lévres -voide: Ties millon saatu näytepussukka silmänympärysvoiteesta. En keksi mitään sanottavaa. En siis ostaisi.

Patyka - Advanced Plumping Serum: Perushyvä seerumi. Ja siksi korkea hinta ällistyttääkin. En ostaisi.

Dior - Hydralife Sorbet Creme: Ihan mahtavankokoinen näytepurnukka. Tästä riitti kolmeen-neljään käyttökertaan hyvin. Voide itsessään oli ihan kiva, ehkä enemmän kesäkäyttöön sopiva. En ostaisi itse, koska tuskin tulee päivää, että minulla on varaa Diorin ihonhoitotuotteisiin. T. Oon köyhä laulaja mä vain.

Esse - Deep moisturiser: Tämä haisi ihan hirveältä. Mieleen ei jäänyt oliko itse voide mistään kotoisin kun haju korvensi nenää. En ostaisi.

Biotherm - Blue Therapy Red Algae Uplift: Biothermin tuotteita en vaan käsitä. Tämäkin oli sinänsä kiva voide, mutta sitä silikonin määrää! Parasta tuotteessa oli tuoksu. En ostaisi.

Lumene - Invisible illumination Beauty Serum ja Watercolor Blush: Väriseerumi oli ihan kiva, poskipuna myös. En vaan pääse yli Lumenen tuotteiden järeästä hinnannoususta, sori nyt. Saattaisin ostaa väriseerumin alesta, koska se jätti ihon tosi kivaksi. Poskipunan kohderyhmää en tunne olevani.

Nivea - Urban Skin Protect -day cream: No olipas todellakin kiva kasvovoide! Pidin tästä tosi paljon, ja tuntui jotenkin ylellisemmältä kuin Niveat yleensä. En osaa perustella miksi. Ostaisin.

Mossa - Vitamin Cocktail Energy Boost Mask: Tämä monikäyttöinen naamio oli tosi ihana! Tuoksui hedelmäpommijugurtilta, ja jätti ihon tosi kauniiksi. Ostaisin.

Lily Lolo - BB-cream: Sain ison näytteen Hehku-myymälästä. Palvelu lämmitti, mutta itse voide jätti kylmäksi. Se rullasi iholla vaikkei alla ollut mitään. En ostaisi.


Poisheitettävät meikit:

Garnier - Pure Extra Strength Sos Pen: Tämä on hillotuotteiden hillotuote. Olen ostanut tämän joskus 10 vuotta sitten. Enkä muista silloinkaan käyttäneeni, koska myrkyllinen haju ja kirvelevä naama. Siksi onkin aika jännää, että tämä on kulkenut mukanani viidessä muutossa. MIKSI? Ihan tieteen nimissä kokeilin tämä yhteen, nykyisin onneksi harvinaiseen pattifinniin. Ei auttanut, mutta kirveli pirusti. ROSKIKSEEN. En osta uudestaan, tietenkään.

Wet'n'Wild nimetön luomiväritrio: Sinänsä kiva luomiväritrio, mutta ei tule käytettyä. Ja onhan tämä ikivanhakin. Alin sävy on tosi nätti, ja se onkin ainoa, jonka olen saanut kuopalle. Ei jaksa enää hillota, roskiin.

Makeup Revolution - Vivid Blush Lacquer (Heat): En pidä nestemäisistä poskipunista. En siis tästäkään. Pigmenttiä kyllä piisasi, ja tällä saikin helposti kivan pellelookin. Roskiin.

Rimmel - Moisture Renew Lipstick (620 Coral Queen): Ihan kamala malibukoralli puna! Minulle täysin väärä sävy, jonka ostin vuosia sitten, koska piti saada korallinsävyinen puna. En myöskään lämmennyt koostumukselle. Mietin juuri, milloin viimeksi olen ostanut mitään Rimmeliä. Merkki on jäänyt minulla täysin paitsioon.

Viva la Diva - huulipuna (98 Bubble): Tämä puna ostin joskus keikkaa varten. Sen jälkeenkin tuli käytettyä, vaikka väri on oksettava. Näiden Viva la Divan huulipunien pakkaukset ovat mauttomuuden multihuipentuma.

Max Factor -huulipuna (812 Flame Tree): Sinänsä kiva punainen huulipuna, mutta kun minulla on ollut jo vuosia niin paljon parempiakin. Miksi siis säilöä.

Makeup Revolution - Lipstick (Make me tonight): Punan sävy oli ihan hauska mustanruskeanvioletti, mutta laatu oli kamala. En käyttänyt kodin ovien ulkopuolella kertaakaan.

We Care Icon -huulipuna: Sävyn nimi on kulunut pois, ja vaikka sävy on kiva, on minulla kivempia, jotka ovat aktiivisessa käytössä.


23 täyttä, 10 näytettä, 7 muuten vaan poistettavaa. Yhteensä 40 tuotetta roskiin! OHO. Tämä on huikea saldo, ja olenkin oikein tyytyväinen. Olen myös antanut joitakin juttuja, kuten luomivärejä ja tuoksuja, eteenpäin. Miksi säilytän, kun en käytä? Vähänkäytetyistä jutuista joku kaverini voi saada iloa. Se lämmittää!

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Vähemmän on enemmän

Tutkailin kevään meikkitrendejä muun muassa Ellen, Harper's Bazaarin ja InStylen sivuilta. (Kuka muuten lukee vielä aikakausilehtiä? Minä luen, olen lapsesta asti rakastanut lehtien lukemista!) Ja vaikka mainittuja avainsanoja ovatkin esimerkiksi kirkkaat luomivärit, glitterpisamat, värikkäät huulipunat ja erikoiset rajaukset, bongasin yhden yhdistävän tekijän: raikkaus ja luonnollisuus (tai "luonnollisuus", miten vaan!). Meikeissä iho oli jätetty kuultavaksi, contourit unohdettu, kulmakarvat jätetty miltei luonnontilaan ja yletön strobing kadonnut. Ja arvatkaas mitä minä huudahdin: VIHDOINKIN. Olen angstannut viime vuosien vahvaa meikkitrendiä, no, alusta asti. Makuja on monia, tietenkin, mutta itse en ole välittänyt ns. Instagram-meikistä, jossa kaikkea on ja paljon. Se on magea, kun sen osaa tehdä, mutta jotenkin joka naamasta on tullut saman näköinen. Itse olen näyttävän meikin ystävänäkin aina tietynlaisen luonnollisuuden ja haavoittuvuuden perään. Enkä nyt tarkoita, että nainen on kauneimmillaan vain saunanraikkaana ja ilman meikkiä. Nainen on kauneimmillaan kun hän vaan on. Mutta filosofia sikseen, puhutaan nyt ihan vaan meikkitrendeistä.


Huomasin hetki sitten, etten ole melkein vuoteen käyttänyt juurikaan meikkivoidetta. Olen entistä enemmän pitänyt omasta ihostani, kaikkine epätäydellisyyksineenkin. Maaliskuussa löysin pitkästä aikaa sävyttävän päivävoiteen, ja olenkin käyttänyt sitä ahkerasti. Se tasoittaa ihoa, mutta näyttää siltä, ettei meikkiä ole. Sipaisen kevyesti peitevoidetta lähinnä silmänalusille, koska no, ne ovat aika synkät. Saatan käyttää kevyesti irtopuuteria. Poskille sipaisen Bohon aurinkopuuteria*, jota olen hehkuttanut jo aiemmin. Highlighteria käytän poskipäillä ja nenänvarressa, mutta hillitysti. Niin, että iho näyttää hehkuvan ihan itsestään.

Makeup Revolution - Luxury Baking powder (Lace), L.A.Girl - Pro.conceal (Light Ivory),
Essence Make up Buffer Brush, ACO - BB Cream (Soft Beige)

Boho - Terre Cotta (03 Terre de Gascogne)*, Essence - Light up your face*,
Makeup Revolution - Renaissance Lipstick (Lifelong)

Kulmakarvojenkin puunaaminen on vähentynyt. Käytän melkeinpä ainoastaan värillistä geeliä. Silmämeikkiin en ylipäätään jaksa arkisin panostaa. Käytän nudea tai vaaleaa luomiväriä, joskus hohtavaa, joskus mattaa. Tällä kertaa Alima Puren Pressed eyeshadow, sävyssä Mirage.* Ripsiin harjaan maskaraa, ja koska minulla ei omasta takaa ole juuri mitään ripsiä, on lopputulos aina vähän mitä on. Ei ainakaan superluonnollinen.

Essence - Lashes of the day, Alima Pure - Pressed eyeshadow (Mirage),
Avon - Eye primer,* I<3Makeup - I Tint my Brows (Medium brown)
Huulikiillot ovat tekemässä paluuta, mutta niille sanon ei kiitos. En luovu huulipunasta, vaikka mikä olisi. Huulikiilto on melkein aina ällöttävää liimaa. Sori vaan. Sen sijaan kiiltävät ja kuultavat huulipunat ovat ihan ok, sillä ne eivät tunnu tahmeilta. Minulla on rotaatiossa pari nudea tai vaalean roosaa punaa. Suosikkini on Revolutionin Renaissance Lipstick, sävyssä Lifelong.



Tässä on hyvä pohja lisätä halutessaan (ja minähän haluan!) näyttävää huulipunaa tai reippaat rajaukset. Ja silti kokonaislook on heleä.

Meikitön look ei siis ole sekään supersimppeli, vaan saa siihenkin uppoamaan tuotteita, jos niin haluaa. Avainasemassa on mielestäni hyvä pohjatyö, eli ihon huolellinen hoitaminen.

Mitä sinä tykkäät luonnollisemmasta lookista? Joko olet valmis, vai vieläkö vahvempi meikki tuntuu kivalta?

*Tuote saatu

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Elämäni musiikkina

Nonnulan Jonna on haastanut minut kertomaan omasta musiikkisuhteestani iät ja ajat sitten. Tämä onkin roikkunut luonnoksissa luvattoman pitkään, unohtuneena pölyyn. Kuolleen hevosen potkimista kenties, mutta koska aihe on sattuneesta syystä minulle suht läheinen, päätin tehdä jutun loppuun ja julkaista. Kuvia tässä nyt ei ole, pelkästään linkkejä videoihin. Koska asialinja jne.

Kappaleita syntymävuodeltasi.  No enpä voi kehuskella, että 1990 olisi ollut kova musavuosi, ainakaan jos listoja tuijottaa. Syntymäpäivänäni ykkönen oli Madonnan Vogue, muita hittejä oli mm. Raptorin Oi beibi, Technotronin This Beat Is Technotronic ja Alannah Mylesin Black Velvet. No on siellä Sinead O'Connorin Nothing compares 2 U, joka onkin yksi lapsuuden, ja miksei nykyisyydenkin, lemppareita.



Laulu, jota äitini lapsuudessani minulle lauloi.
Piti oikein pistää äitille viestiä, sillä en suorilteen muistanut. Sen muistan, että minulle laulettiin paljon kun olin lapsi. Erillisiä kappaleita en enää tahdo muistaa.


Musiikkia, jonka muistan lapsuudestani. Suomalaisen gospelkuoro Jakarandan tuotanto on koodattu aika syvään. Kuka lohduttaisi Nyytiä -musiikkisatu on vieläkin kova sana. Helluntaimusiikki. Monet lastenkasetit, kuten Röllit. Disney-musiikki. An Evening in December -joululevy. Vanhempieni tekemät biisit.  Madonnan Frozen iski lekavasaran tavoin, kun näin musavideon MTV:ltä. (Tuo oli sitä aikaa, kun MTV oli oikeasti musiikkikanava. Mietiskelin kyseistä biisiä tässä hetki sitten, ja tajusin, että se on taatusti yksi eniten esteettiseen tajuuni vaikuttaneita juttuja koskaan. Aika hassua.) Michael Jacksonin Black or white ja Billie Jean olivat myös kova juttu. Spice Girls sitten vähän isompana. Mikko Kuustonen. Exit. Mahalia Jacksonin Silent night, holy night. Jostain syystä Smells like teen spirit ajoittuu minulla aika varhaisiin muistoihin. Ala-asteen lopussa Anssi Kelan "Nummela", Ultra Bra, The Beatles. Muistan ihan valtavan määrän musiikkia ja biisejä lapsuudestani, enkä todellakaan ala listata kaikkea. Meillä soitettiin paljon levyjä, musisoitiin, ja lisäksi seurakunnassa sekä koulussa laulettiin paljon. Musiikki onkin ollut alusta asti valtava osa elämääni. Minua on kylvetetty siinä.








Kappaleita ensimmäisiltä omistamiltani tallenteilta. Ensimmäinen ostamani levy oli Exit-yhtyeen "Kello käy." Se on minulla vieläkin, aivan törkeän kova albumi! En muista muita levyjä yhtä hyvin, mutta Nylon Beatin "Satasen laina" taisi löytyä levyhyllystä. En ole ihan varma miksi, koska en koskaan ollut mikään Naikkari-fani.






Kappaleita ensimmäisiltä itse hankkimiltani tallenteilta. Ks. Ylempää.

Musiikkia teini-iän tuskassa. Ahaha! Nyt lähtee! NIRVANA oli käsittämättömän kova sana. Myös Sex Pistols, The Ramones ja punk-skene yleensäkin kolahti. Samalla tykkäsin folkkitouhuista ja olin olevinani suurikin Dylan-ymmärtäjä. U2 iski siinä 14-vuotiaana. The Beatles tietty, se oli maailman isoin juttu monta monta vuotta. Led Zeppelin. Tori Amos, Kate Bush, Joni Mitchell, Björk. Proge-hommat siinä lukioikäisenä, erityisesti Jethro Tull ja Pink Floyd. Liekki. David Bowie. Kuuntelin teininä aivan törkeän paljon musiikkia. Varmaan paljon jää mainitsematta, mutta nämä ovat isoimpia nimiä. Kaikki muut ovat seuranneet mukana, mutta Nirvanaa ja Sex Pistolsia en enää jaksa. Hyi, ei vaan pysty.










Lempimusiikkiani viiden vuoden takaa. Rajaton, Joose Keskitalo, Tori Amos, Kate Bush, Dave Lindholm, Scandinavian Music Group, Stevie Wonder, Sufjan Stevens, bulgarialainen naiskuorolaulu, Prince...







Laulut, jotka kuvaavat viimeisintä parisuhdettani. Skippaan tämän syystä ja toisesta.

Elämääni kuvaavat laulut. Scandinavian Music Groupilla on pari kappaletta, joissa on sanoitettu oivallisesti minua. "Se sitä ja se tätä," "Mustana, maidolla, kylmänä, kuumana" sekä "Lopulta olemme kuitenkin yksin." Sofia Karlssonin "Flickan och kråkan," David Bowien "Heroes," The Beatlesin "Blackbird." Olisihan noita aika paljon, tässä nyt päällimmäisenä mieleen tulevat.








Elämäni tärkeimmille ihmisille. Bruce Cockburnin "Love Song" on uusi löytö, mutta teksti ja ihana melodia nappasivat heti kiinni.


Laulu, jonka haluan omistaa blogini lukijoille.  Käytän tilaisuuden hyväkseni, ja omistan teille itse tekemäni coverin J.Karjalaisen kappaleesta "Vuokses sun." En ehkä suhtaudu teihin lukijoihin ihan näin pakkomielteisesti kuin laulun kertoja, mutta ootte te kivoja. Kiitos kun hengaatte mestoilla!<3<3


Kappale, jonka omistat hänelle, jolta haasteen sait. Jonna olet ihan mahtava nainen! Valitsin tämän biisin ihan intuitiolla, mutta toivottavasti se kolahtaa. Minuun ainakin. Pelkkää lovee!


Ja BONUS! Lempikappaleesi tällä hetkellä. Minulle kovin rakkaan artistin Sufjan Stevensin "Mystery of love." Tässä tekstissä jotenkin tiivistyy jotain sellaista, jota en ole osannut sanoittaa.
Ja koska huijaan mielelläni, myös Hilliard Ensemblen ja Jan Garbarekin "Parce mihi domine", joka menee minulla luihin ja ytimiin, ja rauhoittaa kun tuntuu, että pulssi on liian kova.



Huh, siinä musiikkia. Onko joukossa tuttuja juttuja? Entä löysitkö jotain uutta? En haasta tähän ketään, mutta jos koet sisimmässäsi halua tehdä haasteen, niin pliis tee! Minua kiinnostaa myös muiden ihmisten musiikkimaku, sillä se jos mikä kertoo ihmisestä jotain merkittävää. Mitä se minusta paljastaa, sen jätän teidän arvioitavaksenne. Hähä.